Kestävä talous ja uudelleenkäyttö rakennusalalla – tulevaisuuden visiointi on keskeistä

Pitkäaikaisen taantuman aikana monet rakennusyritykset ovat kokeneet kysynnän laskua ja kustannusten nousua. On helppo ymmärtää houkutus pidättäytyä investoinneista ja keskittyä selviytymiseen. Kuitenkin, pelkkä selviytyminen ilman muutoksen omaksumista on aina suuri riski, sanoo Tobias Hästbacka, Nordic Green Recyclingin toimitusjohtaja.

Globaali siirtymä kohti kestävyyttä ja resurssien optimointia ei ole katoamassa – päinvastoin, EUn
asettamat vaatimukset tiukentuvat tulevina vuosina. Toimijat, jotka jo nyt panostavat kestäviin ratkaisuihin, ovat tulevaisuudessa vahvemmassa asemassa.

Rakennusalan suurimpia mahdollisuuksia tällä hetkellä on rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö. Nordic Green Recycling haluaa yrityksenä näyttää esimerkkiä siitä, kuinka rakennusmateriaalit voivat saada uuden elämän sen sijaan, että ne heitettäisiin pois, Hästbacka selittää.

Hästbackan mukaan myös julkisen sektorin on reagoitava muutoksiin. Kunta, joka asettaa selkeät vaatimukset vihreille hankintakriteereille, voi ohjata rakennusmenetelmiä, jotka vähentävät jätettä ja hyödyntävät kierrätettyä materiaalia.

Kunnilla on keskeinen rooli kestävien ratkaisujen edistämisessä rakennusalalla, kun ne asettavat selkeitä vaatimuksia uudelleenkäytölle ja kestävyydelle omissa rakennusprojekteissaan. Heillä on mandaatti, tarpeet ja haasteet, joihin heidän on parasta vastata kestävyysnäkökulmasta, Hästbacka sanoo.

Epävarmuuden aikana on tärkeää uskaltaa priorisoida tulevaisuutta. Investoiminen kestävyyteen taloudellisen taantuman aikana voi tuntua riskiltä, mutta se on pikemminkin välttämättömyys. Rakennusalan yrityksillä on vahvoja syitä toimia nyt.

Tällä hetkellä Pohjanmaalla on käynnissä useita suuria investointihankkeita, joissa meidän on oltava ennakoivia. Voimme yhdessä luoda suoraa kysyntää kiertotalouden rakennusratkaisuille ja inspiroida yksityisiä toimijoita seuraamaan esimerkkiä, Hästbacka jatkaa.

Suomen rakennusalalla on ainutlaatuinen mahdollisuus johtaa siirtymää vihreämpään talouteen, mutta tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän, viranomaisten ja kuntien välillä. Tässä emme ole vielä aivan perillä, Hästbacka toteaa.

Kun uskallamme asettaa etusijalle kestävän talouden ja uudelleenkäytön, emme rakenna vain uusia taloja ja infrastruktuuria – rakennamme myös vahvemman ja kestävämmän tulevaisuuden. Ja jotta tämä toteutuisi, kuntien on osoitettava johtajuutta, rohkeutta ja sitoutumista sekä vauhditettava kehitystä kohti kiertotalouden rakennussektoria, Hästbacka päättää.