Kestävämpi tulevaisuus
tekemällä jätteistä ja ongelmista
houkutteleva tuote.

Kierrätys ja kiertotalous luovat kestävän tulevaisuuden

Kiertotalous on talousmalli, jossa tuotanto ja käyttö suunnitellaan siten ettei synny jätteitä, vaan materiaali pysyy kierteessä. Kiertotalous ei tarkoita ainoastaan kierrätystä, vaan myös uusia toimintamalleja taloudessa esim. leasingiä, korjausta ja uusiokäyttöä. Jätemäärät kasvavat ja maailmassa tuotamme päivittäin 0,7 kiloa jätteitä per ihminen. Suomessa vastaava luku on 1,4 kiloa. Ennusteen mukaan jätteiden määrää kasvaa 75 prosenttia 2050-vuoteen mennessä. Jätteiden määrä voi vähentyä merkittävästi kiertotalouden ratkaisujen avulla. Suomessa vastaava luku on 1,4 kiloa. Ennusteen mukaan jätteiden määrää kasvaa 75 prosenttia 2050-vuoteen mennessä. Jätteiden määrä voi vähentyä merkittävästi kiertotalouden ratkaisujen avulla.

Suomen kiertotalouden tiekartta 2016-2025 näyttää tien kestävään menestymiseen. Suomella on mahdollisuus luoda kestävän sosiaaliturvan ja menestyä seuraavien 5-10 vuosien aikana hiilineutraalin kiertotalouden avulla. Maailma tarvitsee edeltäjien ratkaisuja ja taloudellista kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen tuhlaukseen.

Vastuu vihreästä muutoksesta on meillä kaikilla ja paikallisen yhteisön tietoisuus koskien ympäristökysymyksiä ja kulutuskäyttäytymistä ei enää riitä – samalla muutoksen pitää tapahtua nopeasti. Tämä on luonut uuden tavan keskustella kestävästä kehityksestä ja sitä voidaan hyödyntää julkisella ja yksityisellä tasolla.

On täysin mahdollista ajaa vihreää liiketoimintaa ja samalla kasvaa nopeasti. Kannattaa kierrättää materiaaleja ja olla ympäristötietoinen. Voidaan samalla edistää kiertotaloutta ja luonnonvarojen kestävää käyttämistä ja työskennellä ennaltaehkäisevästi. Suomessa ja Pohjoismaissa on meneillään kestävyystyötä monella tasolla – myös rakennussektorilla, jossa eri valtiollisilla keinoilla ohjataan kokonaisuutta mm. rakentamisessa ja rakennuksissa, jotka vastaavat noin kolmasosan Suomen kasvihuonepäästöistä. Jotta Suomi saavuttaisi sekä kansalliset, että kansainväliset tavoitteet myös rakennussektorin päästöjä pitää vähentää. Energiakulutuksen valvominen rakennuksen käyttöönottoajalta ei riitä, vaan meidän pitää huomioida koko rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeä.

Ympäristöministeriön kriteerit koskien vähähiilistä rakentamista sovelletaan ensin julkisella sektorilla. Tavoitteena on rakennuksen kokonaisvaltaisen hiilijalanjäljen valvomisen perustuvan lakisäätöihin viimeistään 2020-luvun puolessa välissä. Rakentamisen ympäristöhallinoiminen suomessa on tähän mennessä perustunut rakennuksen energiatehokkuuteen ja päästöihin, jotka syntyvät rakennuksen käyttämisestä. Vuoden 2018 uusien energiamääräysten seurauksena lähes nollaenergiatalojen rakentamiseen siirtymisen jälkeen marginaalit päästöjen vähentämiseen ovat olleet uudisrakentamisen osalta pienet. Uusien ratkaisujen löytäminen päästöjen vähentämiseksi rakennussektorilla on tarpeen.

Nyt keskitytään alku- ja loppuvaiheeseen rakennuksen elinkaaressa. Tarkemmin tämä tarkoittaa rakennusmateriaalien tuottaminen, rakentaminen, sekä jätteiden ennaltaehkäisemisestä ja rakennusjätteiden kierrättämistä. Nykyisessä rakennuskannassa päästöjen vähentämiselle on tilaa ja potentiaalia mutta korjaukset, jotka parantavat energiatehokkuutta tehdään pääasiassa muiden korjausten yhteydessä.